Geologia

Eduskuntatalo - the Finnish House of Parliament - panoramio

Eduskuntatalo on yksi Suomen tunnetuimmista rakennuksista, ja sen julkisivu on rakennettu luonnonkivestä.

Geologia on tieteenala, joka tutkii Maan historiaa, rakennetta ja koostumusta sekä niihin vaikuttavia prosesseja. Sen avulla pyritään selittämään Maan syntyä, toimintaa ja kehitystä. Tutkimuksen kohteena ovat mm. kallioperä ja siitä rapautumisen ja kerrostumisen kautta syntyvä maaperä. Geologiset voimat muokkaavat Maata ja ovat synnyttäneet merkittäviä luonnonvaroja. Geologit työskentelevät erilaisissa ympäristöissä ja etsivät tai arvioivat esimerksi malmeja, mineraaleja, luonnonkiviä, kiviainesta, öljyä tai kaasua sisältäviä esiintymiä. Geologia tutkii myös esimerkiksi muinaisia ilmastonmuutoksia ja fossiileja.

Geologia on tärkeä osa luontoa. Biodiversiteetin lisäksi voidaan puhua myös geodiversiteetistä. Geologia on läsnä kaikkialla, seisoitpa sitten vaikka Kolin huipulla tähyämässä suomalaista kansallismaisemaa tai Senaatintorilla arkkitehtuuria ihailemassa. Geologisia raaka-aineineita on hyödynnetty ihmiskunnan eri kehitysvaiheissa, oli kyse sitten kivikauden liuskekirveestä tai yli 40 erilaista alkuainetta sisältävästä älypuhelimesta. Maamme monimuotoisesta kallio- ja maaperästä on löydettävissä raaka-aineita rakentamiseen, metalliteollisuuteen, lannoitteiksi ja moneen muuhun käyttötarkoitukseen. Kallio- ja maalämpö tarjoavat lämmitys- ja viilennysratkaisuja pientaloihin, kauppakeskuksiin ja julkisiin kohteisiin.

Geodiversiteetti ja yhteiskunta

Kallio- ja maaperän geologiset ominaisuudet ovat kautta historian olleet tärkeitä asutuksen, elinkeinoelämän ja kulttuurin kannalta. Varhaisen asutuksen aikana vesiteitä ja harjuja käytettiin kulkemiseen, korkeat vuoret olivat tärkeitä puolustuksen kannalta ja savitasangot mahdollistivat varhaisen maanviljelyksen. Kivikauden metsästäjät käyttivät piikiveä työkaluina ja aseina, ja viikingit hyödynsivät maankamaran metalleja. Keskiajalla luonnonkivi oli laajalti käytetty rakennusaine, ja malmiesiintymät ovat olleet tärkeitä monille paikallisille yhdyskunnille ja niiden kulttuurin kehitykselle.

Suomessa moreeniselänteet ja harjut ovat jo muinoin muodostaneet kantavan alustan tiestölle ja vaikuttaneet asutuksen sijoittumiseen. Myöhemmin ne ovat toimineet tärkeinä raaka-aineiden lähteinä rakentamisessa. Rakennus- ja tarvekiven louhinta ja jalostus ovat nykyään Suomessa erityisen nopeasti kasvavia teollisuudenaloja. Turve on perinteisesti ollut merkittävä energialähde.

Nykyteknologia on luonut edellytykset hyödyntää luonnonvaroja aivan eri mittasuhteissa kuin aikaisemmin. On syytä muistaa, että maankamaraan kohdistuvat muutokset ovat aina peruuntumattomia. Esimerkiksi kallioleikkaus tai sorakuoppa voidaan maisemoida, mutta sitä ei pystytä palauttamaan takaisin luonnontilaan.

Lähde: Geologinen monimuotoisuus. Pohjoismainen ministerineuvosto.

Näkymä Kolin huipulta. Etualalla vaaleita, jääkauden hiomia kvartsiittikallioita

Näkymä Kolin huipulta. Etualalla vaaleita, mannerjäätikön hiomia kvartsiittikallioita.