Suomen kallioperä

Suomen kallioperän yksiköihin voi tutustua Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-palvelussa (klikkaa kuvaa).

Suomen kallioperän yksiköihin voi tutustua Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-palvelussa (klikkaa kuvaa).

Kallioperämme muistuttaa piirteiltään ja iältään sellaisten suurten kaivosmaiden, kuten Kanadan, Australian ja Etelä-Afrikan, kallioperää. Se sisältääkin lukuisia malmiesiintymiä ja tarjoaa hyvät edellytykset uusien esiintymien löytymiselle. Lisäksi se tarjoaa myös runsaasti raaka-ainetta kiviaines- ja luonnonkiviteollisuudelle. Kallioperän kivilajien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet vaikuttavat ihmisten, eläinten, kasvien ja muiden eliöiden elämään. Elinehtoihin kuuluu oleellisesti pohjavesi, joka esiintyy sekä kallioperän raoissa että huokoisissa kivi- ja maalajeissa.

Suomen kallioperä kuuluu Fennoskandian kilpialueeseen, joka ulottuu Norjasta Ruotsin ja Suomen kautta Länsi- ja Luoteis-Venäjälle. Kilpi tarkoittaa lajaa aluetta, jossa vanha, kiteinen (eli magmakivistä tai metamorfisista kivistä koostuva) kallioperä on näkyvissä tai ohuen maaperän peitossa, mutta ei siis esimerkiksi nuorten sedimenttikivien peittämä, kuten Virossa.

Kallioperämme kuuluu maailman vanhimpiin. Pohjoismaiden ja Euroopan union alueen vanhin kivi on noin 3 500 miljoonaa vuotta vanha Pudasjärven Siuruan trondhjemiittinen gneissi. Suomen kallioperän ikähaitari käsittää useita miljardeja vuosia. Kallioperämme nuorimpiin yksiköihin kuuluvat ordoviikkikautiset, noin 450 miljoonaa vuotta vanhat kalkkikivet, joita tavataan Ahvenanmaalla Lumparnin meteoriittikraatterissa. Soklin karbonaatiitti ja Iivaaran alkalikivi ovat vain 365 miljoonan vuoden ikäisiä. Lappajärven meteoriittikraatterissa on vain 77 miljoonan vuoden ikäistä sueviittia, joka syntyi kun, meteoriitin iskun seurauksena kallioperä paikallisesti suli ja kiteytyi uudelleen kiveksi.  Suomessa vain yli 650 miljoonaa vuotta vanha kallioperä luetaan peruskallioon kuuluvaksi. Esimerkiksi Hailuodon peittävä hiekkakivikerros ei kuulu peruskallioon.

Kallioperän ikä eri puolilla Suomea esitetään oheisessa kartassa. Vanhimpien alueita kutsutaan arkeeisiksi, ja niiden ikä on yli 2500 miljoonaa vuotta. Ne sijaitsevat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pääosa Suomen kallioperästä on paleoproterotsooista eli 2500–1600 miljoonaa vuotta vanhaa, mutta tästäkin alueesta valtaosa muodostui 1900–1800 miljoonaa vuotta sitten. Silloin Suomeen syntyi korkea vuoristo, svekofennidit, mutta se kului pois jo muutamassa sadassa miljoonassa vuodessa. Svekofennisen kallioperän alueilla nykyään tavattavat kivet edustavat tämän pois kuluneen vuorijonon juuriosia.

Suomen kallioperässä on säilynyt vain hyvin vähän kiviä ajalta, jolloin svekofenninen vuoristo oli jo tasoittunut, mutta rapakivigraniittien syntymiseen liittyvä magmaattinen toiminta ei vielä ollut käynnistynyt. Tietyt seikat kuitenkin viittavat siihen, että Etelä-Suomen alueelle saattoi muodostua perusteellisen kemiallisen rapautumisen tuloksena syntynyt kvartsihiekkakivipeite.

Noin 1650 miljoonaa vuotta sitten alkoi 100 miljoonaa vuotta kestänyt vaihe, jolloin rapakivigraniitteja muodostui erityisesti Kaakkois- ja Lounais-Suomen alueelle. Geologien piireissä Suomi on tunnettu  rapakivigraniiteistaan kautta maailman! Rapakivigraniitit kiteytyivät muutamien kilometrien syvyyteen, ja ovat siis nykyään paljastuneita siksi, että niiden yläpuolinen kallioperä on kulunut pois rapakivialueilla. Rapakivimagmatistismiin liittyy kallioperän lohkoliikuntoja, joissa jotkut lohkot nousivat ylöspäin ja toiset vajosivat alaspäin. Satakunnan hiekkakivi kerrostui näin muodostuneeseen hautavajoamaan. Sitä leikkaa noin 1260 miljoonaa vuotta vanhat diabaasijuonet, eli hiekkakiven täytyy olla tätä vanhempi, mutta rapakivigraniitteja nuorempi.

Lisää aiheesta

3000 vuosimiljoonaa – Suomen Kallioperä: Suomen Geologisen Seuran (SGS) julkaisema kirja "3000 vuosimiljoonaa – Suomen Kallioperä" sopii kaikille luonnosta kiinnostuneille, alan harrastajien käsikirjaksi, geologian perusteokseksi sekä soveltuvin osin myös ammatilliseen koulutukseen ja lukio-opetukseen. Kirjan luvut on ladattavissa SGS:n verkkosivuilta. Luvussa 3 käydään läpi Suomen kallioperän yleispiirteet, ja sitä seuraavat luvut sisältävät yksityiskohtaisia kuvauksia kallioperän eri alueista.

GTK: Suomen vanhin kivi on Pudasjärvellä