Tuotanto ja lopputuotteet
Luonnonkiven louhinta Suomessa
Husun kivilouhimossa Kaakkois-Suomen rapakivialueella Ylämaalla louhitaan rapakivigraniitteja. Kuva: Jari Väätäinen, GTK.
- Luonnonkiviesiintymän tärkeimmät arvioitavat soveltuvuuskriteerit ovat kiven ulkonäkö ja esiintymän eheys sekä kiven myytävyys
- Luonnonkiven ottopaikkaa kutsutaan louhimoksi. Louhimo sisältää tukitoiminta-alueen, ottamisalueen, varastoalueen, sivukivialueen ja suojavyöhykkeet. Louhimon elinkaaren vaiheet ovat etsintä, toiminta, maisemointi ja jälkikäyttö.
- Graniitinlouhinnan päävaiheet ovat kamin irrotus kalliosta ja kamin paloittelu räjäytys-poraus-menetelmällä sekä määrämittaisten kiviblokkien valmistus hydraulisilla kiilauslaitteilla
- Vuolukiven louhinnassa käytetään ketjusahoja ja kivihaarukalla varustettua pyöräkuormaajaa
- Liuskeiden louhinnassa käytetään kaivinkonetta, joka voi olla varustettu hydraulisella iskuvasaralla
- Marmoria louhitaan pääasiassa timanttivaijerisahalla irrottamalla
- Luonnonkiven louhinnassa käytetyn räjähdysaineen määrä on louhittua kiintokuutiota kohti vähäinen ja pieni verrattuna malmi- tai kiviaineslouhintaan
- Louhinta- ja jalostusmenetelmät ovat mekaanisia ja räjähdysaineet ainoita louhinnassa käytettäviä kemikaaleja
Lähde: Romu, I. 2014. Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa. Helsinki, Ympäristöministeriö, 133 s.
LUONNONKIVEN KÄYTTÖKOHTEET
Luonnonkiven käyttökohteita ovat rakentaminen, hautakivet ja muistomerkit sekä erilaiset pientuotteet. Tänä päivänä luonnonkiveä käytetään enenevästi ympäristörakentamisessa. Luonnonkivi soveltuu kestävyytensä ansiosta erityisen hyvin mm. torien ja rantarakenteiden pinnoitteeksi. Luonnonkivi on arvorakennusten julkisivumateriaali.
Luonnonkiveä käytetään pientalojen piharakenteissa, kuten esimerkiksi muureissa tai puutarhan patioissa. Liuskekivilaatoista saa näyttäviä kävelyväyliä. Vuolukivi on suosittu tulisijojen materiaali. Graniittiset keittiötasot ovat kauniita ja hygieenisiä.
Monet suomalaiset rakennusmonumentit on rakennettu luonnonkivestä. Helsingissä niitä on useita. Kuljemme kivirakentamisen käyttökohteiden ohi päivittäin, sitä kuitenkaan välttämättä edes huomaten. Kiviarkkitehtuuri tuo geoestetiikan kaikkien ulottuville.
Lisätietoja Suomalainen kivi -portaalissa
Jyväskylän Agora-talossa on käytetty kiillotettua Amadeusta, Sulkavan moniväristä granaattikordieriittigneissiä.
Suomen kansallisteatteri. Seinien harmaa graniittinen kivi on Uudenkaupungin edustalta Haiduksen saarelta. Kuva: Jari Väätäinen, GTK.
Luonnonkivien käyttö kaupunkigeologisten retkien kohteena
Suomalaisissa kaupungeissa on käytetty runsaasti luonnonkiveä rakentamisessa. Siksi kaupungeissa löytyy monia kohteita, joissa voidaan tarkastella luonnonkivien käyttöä rakentamisessa ja arkkitehtuurissa, niiden geologian lisäksi. Rakennuskivikohteista voidaan laatia kaupunkigeologisia kävelyreittejä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Geologian ja maantieteen laitoksen emeritusprofessori Martti Lehtinen julkaisikin yhdessä Jukka Lehtisen kanssa Helsingin kaupunkikivioppaan. Turun kivikierros-oppaan ovat kirjoittaneet Ari Brozinski ja Kirsi Rajala. Molemmissa kirjoissa on yhdistetty geologiaa, arkkitehtuuria ja historiaa.
Kaupunkikivikohteita käytetään geologian opetuksessa ja popularisoinnissa. Näin voidaan muistuttaa suurelle yleisölle kaivannaisten merkityksestä yhteiskunnassamme. Kaupunkikivet voivat toimia myös inspiraationa geoesteettisille kokeiluille. Esimerkkinä tästä on New Performance -festivaalin koreografi Maija Hirvasen Walkapolis-konsepti geologinen kaupunkikävely Turussa 4.10.2014. Sen aikana harrastettiin mm. georytmiikkaa, jossa simuloitiin geologisia prosesseja osallstujien ja ryhmien liikkeillä mm. graniitista rakennetulla Turun taidemuseolla. Oppaina ja ohjaajina toimivat Geologian tutkimuskeskuksen geologi ja Åbo Akademin tutkija.
Graniitin kiteytymisprosessi ja sivukivien kaappaus Turun geologisen kaupunkikävelyn osallistujien esittäminä 4.10.2014. Kuva: Maija Hirvanen, Walkapolis.