Päättäjille

Mineraaliala ja sen merkitys

Mineraaliala tuottaa mineraalisia raaka-aineita eli kaivannaisia. Mineraaliala käsittää kaivosteollisuuden, joka tuottaa malmi- ja teollisuusmineraaleja, sekä kiviaineksia ja luonnonkiviä jalostavan muun kaivannaisteollisuuden. Mineraalialaan kuuluvat myös yritykset, jotka tuottavat toiminnassa tarvittavia koneita, laitteita, teknologiaa ja palveluja.

Maamme monipuoliset mineraalivarannot ovat merkittävä osa kansallisvarallisuuttamme. Suomalaisella osaamisella ja innovaatioilla on luotu globaalisti tärkeää mineraalialan teknologiateollisuutta, jatkojalostusta ja palvelutuotantoa. Mineraalivarantojemme älykäs hyödyntäminen turvaa raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle pitkälle tulevaisuuteen.

Mineraalialan osaamisella voimme myös edistää globaalisti resurssitehokasta ja vastuullista mineraalitaloutta sekä uutta kansainvälistä liiketoimintaa. 

Suomen mineraalipolitiikka

Mineraaliset raaka-aineet ovat olennainen osa toimivaa yhteiskuntaa.  Niillä on merkittävä rooli mm. huoltovarmuudessamme. EU:ssa havahduttiin mineraalisten raaka-aineiden tuontiriippuvuuteen 2000-luvun aikana. EU tarttui haasteeseen julkistamalla raaka-aineita koskevan aloitteensa vuonna 2008. Siihen liittyen on käynnistetty useita jatkotoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on johtaa yhdenmukaiseen mineraalipolitiikkaan EU:ssa. Suomen valtio on esittänyt vahvan tukensa aloitteelle ja käynnisti oman kansallisten toimenpiteiden sarjan mineraalihuollon varmistamiseksi ja alan kehittämiseksi. Toimenpiteet kuvastavat hyvin valtion sille antamaa painoarvoa.  

Mineraalistrategia

2000-luvun aikana kaivosteollisuutemme kasvoi ulkomaisten yhtiöiden maahantulon myötä. Parikymmentä vuotta kestäneen kansallisen kaivosteollisuuden laman jäljiltä Suomessa ei ollut kuitenkaan tarpeeksi tarvittavaa osaavaa työvoimaa. Vuonna 2008 hallitus päätti panostaa kaivosalan koulutukseen. Suomen mineraalistrategia laadittiin ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän toimeksiannosta vuonna 2010, osana 2009 valmistunutta kansallista luonnonvarastrategiaa. Mineraalistrategiatyön tavoitteeksi asetettiin mineraalialan lähivuosikymmenien kansainvälisten ja kotimaisten kehitystrendien ennakoiminen sekä tämän pohjalta sellaisten toimenpide-ehdotusten tekeminen, jotka tukevat kestävän mineraalipolitiikan muotoutumista ja alan kehittämistä yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kannalta järkevällä tavalla.

Mineraalistrategian visioksi 2050 asetettiin:

”Suomi on mineraalien kestävän hyödyntämisen globaali edelläkävijä, ja mineraaliala on yksi kansantaloutemme tukipilareista.”

Vision toteuttamiseksi esitettiin kolme strategista tavoitetta ja 12 toimenpide-ehdotusta neljällä aihealueella.

Strategiset tavoitteet:
- Kotimaisen kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen
- Ratkaisuja globaaleihin mineraaliketjun haasteisiin
- Ympäristöhaittojen vähentäminen

Toimenpide-ehdotusten aihealueet:
- Mineraalipolitiikan vahvistaminen
- Raaka-aineiden saatavuuden turvaaminen
- Kaivannaistoiminnan ympäristövaikutusten vähentäminen ja tuottavuuden lisääminen
- T&K-toiminnan ja osaamisen vahvistaminen

Mineraalistrategia sai jatkoa Kataisen hallitusohjelmassa (2011). Tämän tavoitteeksi asetettiin nostaa Suomi johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen sekä innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi alueidensa erilaisiin luonnonrikkauksiin ja Suomen mineraalistrategiaan nojautuen. Samana vuonna uusittiin Suomen kaivoslaki. 

Kaivostoiminnan lisääntyessä myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu vilkastui ja kaivoskriittisyys lisääntyi. Kaivostoimintaan on liittynyt suuria odotuksia, mutta myös pelkoja peruuttamattomista muutoksista ja haitoista luonnolle ja muille elinkeinoille. Toimialan kasvaessa esille on tullut kipupisteitä, joiden myötä on nähty tarve myös laajemmalle keskustelulle alan toimintaehdoista ja kehittämistarpeista.

Toimintaohjelma

Kaivannaisalan ja sen sidosryhmien välinen vuorovaikutus käynnistyi syksyllä 2012 pyöreän pöydän keskustelulla, jossa todettiin yhteinen tahtotila Suomen nostamiseksi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi ja päätettiin käynnistää toimenpideohjelman laatiminen tähän tavoitteeseen pääsemiseksi. Kaivannaisteollisuus nähtiin mahdollisuutena Suomelle edellyttäen, että sitä kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Vuonna 2013 julkaistiin Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma. Toimintaohjelma sisältää teollisuuden toimenpiteitä yhteiskunnallisen tuen saavuttamiseksi toiminnalleen. Parannuksia kaivannaisteollisuuden toimintaedellytyksiin esitetään hallintoon, koulutukseen ja infrastruktuuriin liittyen. Lisäksi toimenpideohjelma ehdottaa aktiivisempaa ja avoimempaa tiedon ja kokemusten vaihtoa sekä jatkuvaa keskustelua toimintaohjelman toteutumisesta ja alan kehittymisestä.

Valtioneuvoston luonnonvaraselonteon päivitys

Hallitus lähetti 30.10.2014 eduskunnalle luonnonvaraselonteon, jolla päivitetään vuonna 2010 annetun luonnonvaraselonteon linjaukset, strategiset tavoitteet ja keskeiset luonnonvarataloutta kehittävät toimet. Tämän mukaan luonnonvarojen kestävä käyttö lisää hyvinvointia ja kilpailukykyä sekä luo edellytyksiä irrottaa talouskasvu luonnonvarojen kestämättömästä käytöstä sekä ympäristön kuormituksen kasvusta. Kiertotalouteen siirtymisellä pyritään varmistamaan luonnonvarojen hyödyntäminen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti, mahdollisimman suurta lisäarvoa tuottaen.

Suomen kansantalous perustuu teollisuusmaaksi jo nyt poikkeuksellisen vahvasti luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä luonnonvaroista ja niiden jalostamisesta saatavaan arvonlisään. Suomen metsissä, pelloilla, soilla, maaperässä ja vesistöissä on runsaasti luonnonvaroja, ja meillä on merkittävä uusien varantojen löytämispotentiaali. Selonteossa on asetettu kestävän luonnonvaratalouden strategiset tavoitteet ja arvioitu päivitettyjen linjausten vaikutusten määrää, laajuutta ja merkittävyyttä laadullisesti. Tarkemmin on arvioitu vaikutukset talouteen, elinkeinoihin ja aluekehitykseen, vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin sekä vaikutukset luonnonvaroihin, niiden käyttöön ja ympäristöön.

Hallituksen mineraalialaan liittyvät toimenpiteet 2008–2015:

2008: Hallitus päättää tukea ja rahoittaa kaivostoimintaa ja siihen liittyvää koulutusta
2009: EU:n aloitteet
2010: Suomen mineraalistrategia julkaistaan
2011: Uusi kaivoslaki julkaistaan
2011: Green Mining -ohjelma, kaivosklusterin kehittäminen hallitusohjelmaan
2012: 30 M€ kaivostoimintaan ja -teknologiaan
2012: Pyöreän pöydän prosessi
2013: Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -toimintaohjelma
2014: Hallituksen luonnonvaraselonteon päivitys