Kansalaisille

Kiviharrastus ja kansannäytetoiminta - kivien ja mineraalien kiehtova maailma

Kiviharrastus, eli kivien ja mineraalien etsiminen, tutkiminen ja keräily on monipuolinen hyödyllinen luontoharrastus, joka sopii kaikille retkeilyn tai muun ulkona liikkumisen yhteyteen. Lähes joka kaupungista löytyvät kivikerhot tarjoavat mukavan seuratoiminnan lisäksi mahdollisuuden löydösten jatkotyöstämiseen esimerkiksi koruiksi. Mielenkiintoiset ja mieltä askarruttavat kivinäytteet voi lähettää maksutta GTK:n kansannäytetoimistoon Kuopioon. Siellä näytteesi tutkitaan ja saat vastauskirjeen, jossa kerrotaan mitä näytteesi sisältää. Myös kiviin liittyvät kysymykset löytävät sieltä vastauksen. GTK:n kansannäytetoiminta on maksuton palvelu kiviharrastajille. Vuosittain kansannäytetoimisto vastaanottaa noin 6000 kivinäytettä ja noin tuhat kivikysymystä.

Kansannäytetoimintaan kuuluvat malminäytteiden ohella , korukivi- , teollisuusmineraali- ja luonnonkivinäytteet. Kun GTK vastaanottaa lupaavan kivinäytteen, löytöalueen tunteva asiantuntija lähtee tapaamaan näytteen lähettäjää ja tarkastamaan löytöpaikan. Tehdyn tarkastuksen perusteella suunnitellut jatkotutkimukset voivat johtaa mineralisaation löytymiseen. Kansannäytteistä alkunsa saaneet tutkimukset ovat johtaneet useiden malmikaivosten, korukiviesiitymien ja louhosten löytymiseen.

GTK:n Kansannäytetoimistolla on omat Facebook-sivut. Käy tykkäämässä!

Lisää kiviharrastuksesta ja kansannäytetoiminnasta GTK:n sivuilla.

Geomatkailu

Geologiset luontokohteet ovat mielenkiintoinen lisä matkailuun ja ne tuovat uusia mahdollisuuksia matkailupalvelujen tarjoajille. Maassamme on satoja geologisia matkailukohteita mm. lukuisia geologisia suojelu- ja opetuskohteita sekä -luontopolkuja. Rokuan Geopark on monipuolinen geologinen matkailukohde, jossa jääkauden jäljet ovat helposti seurattavissa retkireiteillä. Merenkurkun maailmanperintöalueella maailman nopeimman maankohoamisen vaikutus maisemaan on huikeaa. Muita kohteita on runsaasti kaikkialla Suomessa.

GTK julkaisee geologisia retkeilykarttoja ja -oppaita mielenkiintoisista kohteista ympäri Suomen ja Retkeilijän kiviopas auttaa harrastajaa kivien ja mineraalien tunnistamisessa.

Kivikerhot järjestävät hiontakursseja, asiantuntijaesitelmiä, kiviretkiä ja osallistuvat myös kivimessuille. Suomen Jalokiviharrastajien yhdistys julkaisee Kivi-lehteä jäsenilleen ja Tampereen kivikerho kaikille kiviharrastajille sähköisesti saatavissa olevaa Mineralia-lehteä.

Geologisiin luontokohteisiin ja niiden sijaintiin voi käydä tutustumassa Retkikartta.fi-palvelussa.

Geodiverstiteetti eli geologinen monimuotoisuus

Kohtaamme luonnossa geologista monimuotoisuutta kaikkialla. Luonto ympärillämme koostuu sekä elollisen että elottoman luonnon eri tekijöistä ja ilmiöistä. Kallio- ja maaperä, geologiset prosessit ja pinnanmuotojen vaihtelu yhdessä ilmastotekijöiden kanssa antavat elävälle luonnolle sen reunaehdot ja kullekin alueelle sen tunnistettavuuden ja maisemalliset ominaispiirteet. Hahmotamme luonnon ja maiseman suurpiirteet paljolti niiden geologisten ominaisuuksien perusteella. Koko elämäntapamme perustuu siihen, että käytämme hyväksemme biologisen luonnon ohella myös geologisen luonnon antamia mahdollisuuksia ja resursseja, oli sitten kyseessä talouselämä, yhdyskuntasuunnittelu tai vaikkapa luonnossa virkistäytyminen (Lähde: Geologinen monimuotoisuus).

Kiviharrastus ja geomatkailu sopivat kaikille ja kaiken ikäisille! Etsi asuinpaikkasi kivikerho ja liity mukaan toimintaan.

Vanha video Lampinsaaren kaivoksesta ja kansannäytteiden merkityksestä malmiesiintymien löytämisessä.

Kaivokset ja kansalaisvaikuttaminen

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia kaivoshankkeisiin pyritään lisäämään vuonna 2011 uudistetun kaivoslain mukaisesti. Viime aikoina tähän on julkistettu oppaita:

- Tietopaketti kaivoslaista ja kaivoshankkeiden viranomaisvaiheista (Suomen luonnonsuojeluliitto)

- Opas ympäristövaikutusten arviointiin kaivoshankkeissa (TEM)

Malminetsinnästä ja kaivoslaista liikkuu kuitenkin julkisessa keskustelussa paljon harhaanjohtavaa tietoa. Näitä väärinkäsityksiä pyritään oikaisemaan tämän portaalin Malminetsintä ja kaivoslaki- sekä Usein kysyttyä-osioissa.

Kansalaisaktivismin roolia ja vaikutusta kaivosyrityksiin selvitettiin hiljattain GTK:n Tutkimusraportissa 221 (Luku 4)

Kaivosten maksamat verot

Julkisuudessa näkee usein arvosteltavan kaivosyhtiöitä siitä että niiden voitot menevät ulkomaalaisten omistajien taskuihin ja että ne eivät maksaisi veroja Suomeen. Suomessa toimivia kaivosyhtiöitä koskevat kuitenkin samat säädökset kuin mitä tahansa muutakin yhtiötä tai toimijaa, eli ne maksavat valtiolle veroja tekemästään voitosta. Tätä veroa kutsutaan yhteisöveroksi. Yhteisöverokanta eli veroprosentti on ollut v. 2014 alkaen 20 prosenttia. Jos kaivos ei tuota voittoa ei se siis myöskään maksa veroja. Yhtiö voi myös tehdä vähennyksiä, jolloin esimerkiksi uusi kaivos voi alussa vähentää verotuksestaan kaivoksen perustamisinvestointeja. Yhteisöveron lisäksi kaivokset maksavat maanomistajalle louhintakorvausta, joka uuden kaivoslain mukaan on 0.15 % vuodessa louhitun metallin arvosta, joka on samaa luokkaa Ruotsin kanssa (0.2 %). Kaivos voi myös maksaa valtiolle erillistä korvausta eli rojaltia (koskee vanhan kaivoslainmukaisia kaivospiirejä).

Kaivosten osalta suurimpia yhteisöveronmaksajia Suomessa on ollut Pyhäsalmen kaivos (ollut Kanadalaisomistuksessa v. 2001 lähtien) joka on maksanut yhteisöveroja vuosina 2005-2013 yhteensä 146 miljoona euroa (v. 2013 13,9 M€). Vuonna 2009 toimintansa aloittanut Kittilän kultakaivos (omistaja Kanadalainen Agnico-Eagle Mines) maksoi yhteisöveroa ensimmäisen kerran v. 2012 6,5 miljoonaa euroa ja v. 2013 11,6 miljoonaa euroa, sekä lisäksi louhintakorvauksia ja rojalteja n. 3 M€.