Kaivannaisala

Mineraaliset raaka-aineet. Kuva Harri Kutvonen, GTK.

Mineraaliset raaka-aineet. Kuva: Harri Kutvonen, GTK.

Kuva Harri Kutvonen, GTK.

Kuva: Harri Kutvonen, GTK.

Kaivannaisala käsittää kaivosteollisuuden, joka tuottaa malmi- ja teollisuusmineraaleja, sekä kiviaineksia ja luonnonkiviä jalostavan muun teollisuuden. Kaivannaisalaan kuuluvat myös yritykset, jotka toimittavat  koneita, laitteita, teknologiaa ja palveluja, sekä malmien rikastus- ja jatkojalustusketjun. Puhutaan mineraaliklusterista.

"Kaikki mitä ei voi kasvattaa, pitää kaivaa"

Mineraaliset luonnovarat ovat muodostuneet vuosimiljardien saatossa ja ne ovat monessa mukana. Niistä valmistetut tuotteet ovat keskeisessä roolissa lähes kaikessa, mitä ihmiset rakentavat, valmistavat ja käyttävät. Emme tulisi toimeen ilman kiviaineksia, rakennuskiviä, mineraaleja ja metalleja. Niitä hyödyntämällä on rakennettu talot, kaupungit, tiet ja muu infrastruktuuri. Asunnoissa kiviaineksia käytetään mm. betonielementeissä. Luonnonkiveä voidaan käyttää mm. rakentamisessa, sisustuksessa, pöytien kivipinnoissa ja takoissa. Taas ilman kaivoksien metalleja ja teollisuusmineraaleja ei olisi kulkuvälineitä, elektroniikkaa, kodinkoneita eikä keramiikkaa. Emme kuitenkaan tule ajatelleeksi tätä kovin usein, koska kaivannaisia tuotetaan pääosin silmiemme ulottumattomissa.

Alan merkityksestä

Kaivannaisala kokonaisuudessaan on merkittävä työllistäjä Suomessa: Vuonna 2013 alalla työskenteli n. 25 000 henkilöä. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli n. 14 miljardia, joka vastaa n. 6.8 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Metallien jalostuksen osuus Suomen tavaranviennistä oli 12 prosenttia. Suomi on myös merkittävä kaivosteknologian ja -laitteiden viejämaa; jopa 70-90 prosenttia maanalaisten kaivosten teknologiasta, missä päin maailmaa tahansa, tulee Suomesta ja Ruotsista.

Jatkojalostus – raaka-aineesta tuotteeksi

Olemme EU:ssa riippuvaisia mineraalien tuonnista. EU:ssa vain Ruotsilla ja Suomella on samanlainen malmipotentiaalinen kallioperä kuin suurissa kaivosmaissa kuten Kanada, Australia ja Etelä-Afrikka. Ruotsilla ja Suomella on hyvät mahdollisuudet lisätä mineraalisten raaka-aineiden omavaraisuuttamme. Suomella on myös vahva mineraaliklusteri, jolla on korkea rikastus- ja jatkojalostuskapasiteetti. Suomi valmistaa myös korkealaatuista kaivosteknologiaa. Kaivoslaitteiden valmistajat kuten Normet, Sandvik, Outotec ja Metso ovat maailmankuuluja ja myyvät palvelujaan Suomessa ja ulkomailla toimiville kaivannaisyrityksille. Tämä on vahva arvoketju. Yhdessä kaivannaisten tuottajat, rikastus- ja jatkojalostuslaitokset sekä palvelujen ja laitteiden toimittajat muodostavat mineraalisten raaka-aineiden ympärille vahvan teollisen ekosysteemin, joka työllistää tuhansia ihmisiä kautta maan, tuottaen raaka-aineita, lisäarvoa ja hyvinvointia yhteiskunnalle.