Kaivostoiminta
Aiheesta muualla: |
Kaivosalan toimialaraportti 2019 |
Kaivostoiminta tuottaa yhteiskunnan käyttöön kallioperässä olevia raaka-aineita. Kaivokset jaetaan usein metallimalmikaivoksiin ja teollisuus-mineraalikaivoksiin, vaikka jaottelu ei ole aina yksiselitteinen. Kaivostoiminnan lopputuote on yleensä hyödynnettävistä mineraaleista koostuva mineraalirikaste, josta malmin sisältämät hyödyntämiseen soveltumattomat mineraalit on poistettu. Metallirikasteista valmistetaan metalleja, ja teollisuusmineraaleilla on muuta teollista käyttöä.
Arvokkaan mineraalin rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Malmiesiintymien muodostuminen edellyttää yleensä tietynlaisia siihen otollisia geologisia prosesseja, ja siksi malmeja esiintyy vain tietyissä paikoissa. Malmin hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat mm. hyötymineraalin tai sen sisältämän arvoaineen maailmanmarkkinahinta, malmin määrä esiintymässä, louhimiskustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti ja lupa-asiat. Maailmanmarkkinahintojen laskiessa malmiesiintymä voi muuttua takaisin malmiaiheeksi, ja hintojen noustessa voi käydä päinvastoin.
Kaivostoiminta ja malminetsintä usein virheellisesti rinnastetaan toisiinsa. Kaivostoimintaa ei voi syntyä ilman malminetsintää, mutta malminetsintä johtaa vain todella harvoin kaivoksen perustamiseen. Kaivoksen elinkaaressa kaivoksen rakentamista seuraavat tuotantovaihe, sulkeminen ja jälkihoito.
Kaivokset Suomessa
Malmeja louhittiin Suomessa vuonna 2013 enemmän kuin koskaan aikaisemmin: 37 miljoonaa tonnia (Mt). Malminlouhinta alkoi kasvaa voimakkaasti vuonna 2008, koska Suomeen perustettiin muutaman vuoden sisällä useita metallimalmikaivoksia. Malminlouhinta putosi 29,5 Mt:iin vuonna 2014 louhinnan keskeydyttyä Talvivaaran kaivoksessa. Louhinta Talvivaarassa alkoi uudestaan syyskuussa 2015, ja tuona vuotena metalli- ja teollisuusmineraalmien yhteenlaskettu louhinta kasvoikin 32,9 Mt:iin.
Vuonna 2015 Suomessa louhittiin 10 metallimalmikaivoksesta yhteensä 16,9 Mt metallimalmeja. Lisäksi 35 kaivoksesta tai louhoksesta louhittiin yhteensä 16,0 Mt teollisuusmineraaleja, vuolukiviä tai korukiviä. Uuden kaivoslain (621/2011) myötä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on toiminut kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena vuodesta 2011 lähtien ja julkaisee verkkosivuillaan vuosittain kaivoskohtaiset louhintatiedot (kts. Vuoriteollisuustilasto 2020, 2019, 2018, 2017) sekä yhteenvetoja kaivosten tuotantotiedoista. Metallimalmien, teollisuusmineraalien, teollisuuskivien ja jalokivien louhinta on kaivoslain alaista toimintaa, kuten myös kiviteollisuuden osalta vuolukiven ja marmorin louhinta. Siilinjärven apatiittikaivos on ollut 1980-luvun alusta, eli perustamisestaan asti, malmin louhintamäärältään Suomen suurin kaivos, lukuun ottamatta vuosia 2009−2011, jolloin malmeja louhittiin eniten Talvivaaran kaivoksessa.
Taulukossa 1 luetellaan ne Suomen kaivokset, jotka ovat olleet aktiivisia lähivuosina. Laajempi lista kaivos- ja kaivannaistoiminnan harjoittajista, urakoitsijoista, kone- ja laitevalmistajista sekä alan palveluyritykstä on koottu Prokaivos-sivustoon.
Kunta | Kaivos | Yhtiö |
Metallimalmikaivokset | ||
Huittinen | Jokisivu | Dragon Mining |
Keminmaa | Kemi | Outokumpu |
Kittilä | Kittilä | Agnico Eagle Finland |
Orivesi | Orivesi | Dragon Mining |
Polvijärvi | Kylylahti | Boliden |
Pyhäjärvi | Pyhäsalmi | First Quantum Minerals |
Raahe | Laiva | |
Sodankylä | Kevitsa | Boliden |
Sotkamo | Hopeakaivos | Sotkamo Silver |
Sotkamo, Kajaani | Terrafamen Sotkamon kaivos | Terrafame |
Valkeakoski | Kaapelinkulma | Dragon Mining |
Karbonaattikivikaivokset | ||
Huittinen | Matkusjoki, Putkinotko | Nordkalk |
Juuka | Matara, Ruokolanvaara | Juuan Dolomiittikalkki |
Lappeenranta | Ihalainen | Nordkalk |
Lohja | Tytyri | Nordkalk |
Paltamo | Reetinniemi | Juuan Dolomiittikalkki |
Parainen | Limberg-Skräbböle | Nordkalk |
Pieksamäki | Ankele | SMA Mineral |
Raasepori | Mustio | Nordkalk |
Salo | Hyypiämäki | Salon Mineraali |
Savonlinna | Ruokojärvi | Nordkalk |
Sipoo | Sipoo | Nordkalk |
Tornio | Kalkkimaa | SMA Mineral |
Vimpeli | Ryytimaa | Nordkalk |
Muut teollisuusmineraalit | ||
Kemiönsaari | Sälpä, Kyrkoberget | Sibelco Europe |
Kuopio | Kinahmi, Kvartsila | Sibelco Europe |
Polvijärvi | Horsmanaho, Karnukka | Mondo Minerals |
Siilinjärvi | Siilinjärvi | Yara Suomi |
Sotkamo | Punasuo, Uutela | Mondo Minerals |
Tornio | Ristimaa | SMA Mineral |
Teollisuuskivet | ||
Lapinlahti | Joutsenenlampi | Paroc |
Mäntyharju | Lehlampi | Paroc |
Parainen | Ybbernäs | Paroc |
Salo | Sallittu | Paroc |
Savitaipale | Vanhasuo | Paroc |
Vuolukivi | ||
Juuka | Nunnalahti | Nunnalahden Uuni Oy |
Juuka | Koskela, Tulikivi, Vaaralampi | Tulikivi |
Savonlinna | Mörönmuori | Polarstone Oy |
Suomussalmi | Kivikangas | Tulikivi |
Jalokivet | ||
Lappeenranta | Tevalaisen spektroliittilouhos | |
Luumäki | Kännätsalo | Karelia Beryl Oy |
Pelkosenniemi | Lampivaara | Kaivosyhtiö Arctic Ametisti |