Kaivostoiminta

Aiheesta muualla:
Kaivosalan toimialaraportti 2019

Kaivostoiminta tuottaa yhteiskunnan käyttöön kallioperässä olevia raaka-aineita. Kaivokset jaetaan usein metallimalmikaivoksiin ja teollisuus-mineraalikaivoksiin, vaikka jaottelu ei ole aina yksiselitteinen. Kaivostoiminnan lopputuote on yleensä hyödynnettävistä mineraaleista koostuva mineraalirikaste, josta malmin sisältämät hyödyntämiseen soveltumattomat mineraalit on poistettu. Metallirikasteista valmistetaan metalleja, ja teollisuusmineraaleilla on muuta teollista käyttöä.

Arvokkaan mineraalin rikastumaa kallioperässä kutsutaan malmiutumaksi tai malmiaiheeksi. Jos rikastuma on taloudellisesti hyödynnettävissä, siitä voidaan käyttää termiä malmiesiintymä. Malmiesiintymien muodostuminen edellyttää yleensä tietynlaisia siihen otollisia geologisia prosesseja, ja siksi malmeja esiintyy vain tietyissä paikoissa. Malmin hyödyntämisen kannattavuuteen vaikuttavat mm. hyötymineraalin tai sen sisältämän arvoaineen maailmanmarkkinahinta, malmin määrä esiintymässä, louhimiskustannukset, energian hinta, esiintymän sijainti ja lupa-asiat. Maailmanmarkkinahintojen laskiessa malmiesiintymä voi muuttua takaisin malmiaiheeksi, ja hintojen noustessa voi käydä päinvastoin.

Kaivostoiminta ja malminetsintä usein virheellisesti rinnastetaan toisiinsa. Kaivostoimintaa ei voi syntyä ilman malminetsintää, mutta malminetsintä johtaa vain todella harvoin kaivoksen perustamiseen. Kaivoksen elinkaaressa kaivoksen rakentamista seuraavat tuotantovaihe, sulkeminen ja jälkihoito.

Kaivokset Suomessa

Suomessa louhittiin vuonna 2013 malmeja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Suomessa louhittiin vuonna 2013 malmeja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Malmeja louhittiin Suomessa vuonna 2013 enemmän kuin koskaan aikaisemmin: 37 miljoonaa tonnia (Mt). Malminlouhinta alkoi kasvaa voimakkaasti vuonna 2008, koska Suomeen perustettiin muutaman vuoden sisällä useita metallimalmikaivoksia. Malminlouhinta putosi 29,5 Mt:iin vuonna 2014 louhinnan keskeydyttyä Talvivaaran kaivoksessa. Louhinta Talvivaarassa alkoi uudestaan syyskuussa 2015, ja tuona vuotena metalli- ja teollisuusmineraalmien yhteenlaskettu louhinta kasvoikin 32,9 Mt:iin.

Vuonna 2015 Suomessa louhittiin 10 metallimalmikaivoksesta yhteensä 16,9 Mt metallimalmeja. Lisäksi 35 kaivoksesta tai louhoksesta louhittiin yhteensä 16,0 Mt teollisuusmineraaleja, vuolukiviä tai korukiviä. Uuden kaivoslain (621/2011) myötä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on toiminut kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena vuodesta 2011 lähtien ja julkaisee verkkosivuillaan vuosittain kaivoskohtaiset louhintatiedot (kts. Vuoriteollisuustilasto 2020, 2019, 2018, 2017) sekä yhteenvetoja kaivosten tuotantotiedoista. Metallimalmien, teollisuusmineraalien, teollisuuskivien ja jalokivien louhinta on kaivoslain alaista toimintaa, kuten myös kiviteollisuuden osalta vuolukiven ja marmorin louhinta. Siilinjärven apatiittikaivos on ollut 1980-luvun alusta, eli perustamisestaan asti, malmin louhintamäärältään Suomen suurin kaivos, lukuun ottamatta vuosia 2009−2011, jolloin malmeja louhittiin eniten Talvivaaran kaivoksessa.

Taulukossa 1 luetellaan ne Suomen kaivokset, jotka ovat olleet aktiivisia lähivuosina. Laajempi lista kaivos- ja kaivannaistoiminnan harjoittajista, urakoitsijoista, kone- ja laitevalmistajista sekä alan palveluyritykstä on koottu Prokaivos-sivustoon.

Taulukko 1. Suomen aktiiviset kaivokset.
Kunta Kaivos Yhtiö
Metallimalmikaivokset
Huittinen Jokisivu Dragon Mining
Keminmaa Kemi Outokumpu
Kittilä Kittilä Agnico Eagle Finland
Orivesi Orivesi Dragon Mining
Polvijärvi Kylylahti Boliden
Pyhäjärvi Pyhäsalmi First Quantum Minerals
Raahe Laiva
Sodankylä Kevitsa Boliden
Sotkamo Hopeakaivos Sotkamo Silver
Sotkamo, Kajaani Terrafamen Sotkamon kaivos Terrafame
Valkeakoski Kaapelinkulma Dragon Mining
Karbonaattikivikaivokset
Huittinen Matkusjoki, Putkinotko Nordkalk
Juuka Matara, Ruokolanvaara Juuan Dolomiittikalkki
Lappeenranta Ihalainen Nordkalk
Lohja Tytyri Nordkalk
Paltamo Reetinniemi Juuan Dolomiittikalkki
Parainen Limberg-Skräbböle Nordkalk
Pieksamäki Ankele SMA Mineral
Raasepori Mustio Nordkalk
Salo Hyypiämäki Salon Mineraali
Savonlinna Ruokojärvi Nordkalk
Sipoo Sipoo Nordkalk
Tornio Kalkkimaa SMA Mineral
Vimpeli Ryytimaa Nordkalk
Muut teollisuusmineraalit
Kemiönsaari Sälpä, Kyrkoberget Sibelco Europe
Kuopio Kinahmi, Kvartsila Sibelco Europe
Polvijärvi Horsmanaho, Karnukka Mondo Minerals
Siilinjärvi Siilinjärvi Yara Suomi
Sotkamo Punasuo, Uutela Mondo Minerals
Tornio Ristimaa SMA Mineral
Teollisuuskivet
Lapinlahti Joutsenenlampi Paroc
Mäntyharju Lehlampi Paroc
Parainen Ybbernäs Paroc
Salo Sallittu Paroc
Savitaipale Vanhasuo Paroc
Vuolukivi
Juuka Nunnalahti Nunnalahden Uuni Oy
Juuka Koskela, Tulikivi, Vaaralampi Tulikivi
Savonlinna Mörönmuori Polarstone Oy
Suomussalmi Kivikangas Tulikivi
Jalokivet
Lappeenranta Tevalaisen spektroliittilouhos
Luumäki Kännätsalo Karelia Beryl Oy
Pelkosenniemi Lampivaara Kaivosyhtiö Arctic Ametisti

Takaisin ylös