Vastuullinen toiminta
Kaikella ihmistoiminnalla on vaikutuksensa. Vaikutukset kohdistuvat luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan. Puhutaan ympäristö- ja sosiaalisista vaikutuksista. Vaikutukset saattavat olla pieniä tai suuria, negatiivisia ja/tai positiivisia.
Mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämisellä on erilaisia vaikutuksia. Vaikutukset riippuvat siitä, mitä toimintaa harjoitetaan. Ympäristö muuttuu toiminnan johdosta aina enemmän tai vähemmän. Vastuullisessa toiminnassa näitä vaikutuksia pyritään ennakoimaan ja minimoimaan. Vastuullinen toiminta ottaa huomioon ympäristö-, sosiaaliset- sekä taloudelliset vaikutukset.
Ympäristö, talous ja yhteiskunta muodostavat yritysten yhteiskuntavastuun ja kestävän kehityksen kolme peruspilaria. Lainsäädännön vaatimukset muodostavat minimitason toiminnalle, eli lähtökohtaisesti sen perustan, jolta ponnistetaan. Vastuullisessa toiminnassa tehdään vapaaehtoisesti enemmän ja paremmin kuin mitä laki edellyttää.
Seuraavilla sivuilla kuvataan vastuullista toimintaa mineraalisten luonnonvarojen hyödyntämisessä sen eri vaiheissa ja aloilla. Ne on jaettu sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin.
Kaivostoiminnasta raportoidaan jonkin kansainvälisen raportointistandardin mukaisesti (esim. Global Reporting Intitiative, Toward Sustainable Mining). Kestävän kaivostoiminnan verkosto julkaisi monen Suomessa toimivan kaivosyrityksen yhteiskuntavastuuraportin.
Geodiversiteetti ja vastuullisuus
Vastuu luonnosta ja kulttuuriperinteestä kuuluu jokaiselle. Kunkin toimijatahon on yhteiskunnassa ymmärrettävä luonnon monimuotoisuuden merkitys. Elävän ja elottoman luonnon monimuotoisuus pitää yllä elämälle välttämättömiä toimintoja. Jotta elämisen edellytykset säilyisivät, tarvitaan tehokkaita suojelutoimia kaikilla monimuotoisuuden tasoilla perintötekijöistä ekosysteemeihin. On ymmärrettävä, että luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden perusehtona on luonnonvarojen kestävä käyttö. Tämä tulisi hyväksyä kaikessa yhteiskunnallisessa toiminnassa kestävän kehityksen reunaehdoksi. Vain luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö turvaa myös tuleville sukupolville mahdollisuudet hyvinvointinsa ja elämän perusedellytysten luomiseen vaarantamatta luonnon monimuotoisuutta. Kestävän kehityksen periaate koskee koko luontoa ja sitä tapaa, jolla me käytämme luontoa hyväksemme. Luonnon ja luonnonvarojen kestävän käytön tavoite edellyttää, että kansalaiset hyväksyvät ja omaksuvat tavoitteen sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden rinnalla, ja että tämä näkyy myös poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa. Julkisella sektorilla sekä kuntien että valtion ympäristöhallinto kantavat vastuuta luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta paikallisesti ja alueellisesti. Vastuu kansalaisten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä tiedon välittämisestä kuuluu ensisijaisesti opetustoimelle ja tiedotusvälineille. Lisäksi monet kansalaisjärjestöt kantavat vastuuta luonnosta ja tekevät arvokasta työtä luonnon monimuotoisuuden vaalimiseksi. Eri puolilla Pohjoismaita on myös tutkimuslaitoksia ja luonnontieteellisiä museoita, jotka ovat hyviä tiedonvälittäjiä myös tässä asiassa. Useimmilla Pohjoismailla on myös oma "geologian tutkimuskeskuksensa" - laitos, jolla on vastuu geologisen monimuotoisuuden tutkimuksesta ja dokumentoinnista.
Lähde: Geologinen monimuotoisuus. Pohjoismaiden ministerineuvosto.
Parhaiden käytäntöjen oppaita:
- Metallimalmikaivostoiminnan parhaat käytännöt
- Parhaat ympäristökäytännöt (BEP) luonnonkivituotannossa
- Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) - Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa
- Guidelines for Sustainable Exploitation of Aggregate Resources in Areas with Elevated Arsenic Concentrations
- Arseenia kalliossa ja mitä siitä seuraa?
Ks. myös Kestävän kaivostoiminnan verkosto