Jalo- ja korukivet

Spektroliitti on Suomen merkittävin ja tunnetuin korukivi. Kuva: Jari Väätäinen, GTK.

Jalokivet työllistävät
Suomella jalokivipotentiaalia
Etsintä
Jalokivikaivokset ja -louhokset
Turistikaivokset monipuolistavat hyödyntämistä
Korukivet ja kestävä kehitys
Lisää aiheesta

Perinteisten jalokivien, kuten timantin, rubiinin, safiirin, smaragdin ja opaalin, osalta Suomi on tuonnista riippuvainen maa. Vähemmän arvokkaiden korukivien suhteen tilanne on parempi. Tunnetuin korukivemme spektroliitti, sateenkaaren väreissä hehkuva labradoriitti-maasälpä, on tärkeä vientituote. Spektroliitin kansainvälisesti korkealaatuisimmat esiintymät ovat Kaakkois-Suomessa, Ylämaalla.

Korukivien suhteen Suomea voi pitää osin jopa omavaraisena. Kotimaisessa korutuotannossa paikallisia korukiviä kuitenkin hyödynnetään varsin vähän. Tämä johtuu hiontatyön kalleudesta ja laajasta halpakorutuonnista. Kotimaisten korukivien käyttö keskittyykin enemmän kiviharrastustoimintaan ja uniikkikorujen tuotantoon massatuotannon sijasta.

Kiviharrastustoiminta on ollut Suomessa elinvoimaista kolmisenkymmentä vuotta. Maassa toimii 26 kivikerhoa (tilanne 2014). Kerhojen jäsenmäärä vaihtelee muutamasta kymmenestä noin tuhanteen. Kiviharrastustoimintaa palvelevia korukiviliikkeitä on perustettu kolmisenkymmentä.

Jalokivet työllistävät

Kultahippukoruissa kulta, korukivet ja kultasepäntyö ovat kaikki kotimaista! Hippu on Jussi Kelan Lapista Pehkosenojalta löytämä, ametisti Yli-Luoston kaivoksesta ja taidokas kultasepäntyö Hollolasta Aarne Alhosen tekemänä. Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK.

Kultasepänalalla toimii Suomessa noin 300 valmistajaa ja 620 vähittäisliikettä. Yhteensä ne työllistävät noin 3 000 henkilöä. Vuosittaiseksi liikevaihdoksi on arvioitu pari sataa miljoonaa euroa. Jalo- ja korukivien osuudesta liikevaihtoon on vaikea esittää arvioita. Vähittäiskaupassa pääosa jalokivistä on ulkomaista alkuperää. Hyvin usein ne ovat synteettisiä ja lisäksi ulkomailla hiottuja. Kaupallisesti merkittävin tuontijalokivi on timantti. Sitä tuodaan kymmenien miljoonien eurojen edestä vuosittain valmiiksi hiottuina.

Myyntimäärissä yksi merkittävimmistä kotimaisia korukiviä tuotannossaan suosinut koruvalmistajista on ollut Kalevala Koru ja siihen sulautettu Kaunis Koru. Kotimaiset korukivet ovat myös suosittuja nykykoruissa, joiden tuotanto sijaitsee kotimaassa. Tuotantoketjun sijainti Suomessa louhinnasta ja hionnasta aina itse korunvalmistukseen on kotimaisten jalo- ja korukivien merkittävä lisäarvo. Korkein kotimaisuusaste on Lapin korukultahipuista ja paikallisista korukivistä valmistetuissa koruissa, sillä niissä korun kultakin on paikallista alkuperää.

Suomella jalokivipotentiaalia

Suomen huomattavimmat korukiviesiintymät. Ympyröidyt korukivet Pohjois-Suomessa ovat löytyneet kullanhuuhdonnan yhteydessä, ja niiden lähde ei ole tarkasti määriteltävissä.

Suomen prekambrinen kallioperä on otollinen jalo- ja korukivien esiintymiselle. Kideonteloita sisältäviä graniittipegmatiitteja esiintyy, samoin korkean metamorfoosiasteen kivilajivyöhykkeitä ja kromipitoisia alueita. Geologialtaan vastaavista Itä-Afrikan, Sri Lankan ja Etelä-Amerikan seuduista Suomi kuitenkin eroaa siinä, että syvälle rapautuneet kallioperän alueet puuttuvat muualta kuin Pohjois-Suomen Keski-Lapista. Rapautumattomat kalliot vaikeuttavat etsintää, ja löydettyjen esiintymien hyödyntäminen on kalliimpaa kuin rapakalliosta.

Suomesta on tavattu yli sataa erilaista korukäyttöön soveltuvaa kivimateriaalia. Niiden joukossa on monia arvomineraaleja, kuten timantti, rubiini, safiiri, smaragdi, jaloberylli, kordieriitti, jalotopaasi, jade, nuummiitti ja koruihin kelvolliset kultahiput. Käyttökelpoisia määriä korumateriaalia on löydetty noin 50 paikasta, mutta esiintymät ovat olleet yleensä pienialaisia. Pisimpään hyödynnettyjä jalo- ja korukiviä ovat spektroliitti, berylli, kordieriitti, topaasi, granaatti, savukvartsi, ametisti ja ruusukvartsi. Timantteja on tavattu parista kymmenestä kimberliittipiipusta. Mielenkiintoisimpana pidettyä Kaavin Lahtojoen kimberliitin timanttipotentiaalia on tutkittu ulkomaisten yhtiöiden toimesta jo parikymmentä vuotta toiveena timanttikaivoksen avaaminen.

Etsintä

Korukivien etsintä geologisin menetelmin olisi useimmissa tapauksissa liian kallista mahdollisesti löytyviin esiintymiin suhteutettuna. Tästä syystä etsintä on pysynyt kiviharrastajilla ja heidän pienyrityksillä. Tulokset ovat kuitenkin olleet hyvät.

Geologista malmipotentiaalin kartoitusta on Suomessa käytetty timanttipitoisten kimberliittipiippujen etsintään, sillä käyttökelpoisen timanttiesiintymän arvo kattaisi etsinnän rahalliset riskit. Tutkimukset on tehty ensisijaisesti ulkomaisten kaivosyhtiöiden rahoittamana. Marja Lehtonen on julkaissut väitöskirjan timanttien etsintään Suomessa soveltuvasta indikaattorimineraalimenetelmästä.

Spektroliittipotentiaalin selvittämiseksi Ylämaalla on tehty yksityiskohtaista kallioperäkartoitusta ja petrologista tutkimusta GTK:n ja Helsingin yliopiston yhteistyönä, jonka tulokset on julkaistu GTK:n Tutkimusraportissa 178.

: Yksi suurimpia Suomesta löydettyjä timanttikiteitä, pituus 3,9 mm. Kaavin Lahtojoen kimberliitti. Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK.

: Kaavin Lahtojoen timantti ja ympärillä niin sanottuja indikaattorimineraaleja, kuten pyrooppia ja kromidiopisia. Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK.

Jalokivikaivokset ja -louhokset

Varsinaisia jalo- ja korukivikaivoksia toimii Suomessa tällä hetkellä neljä: Lampivaaran ja Yli-Luoston ametistikaivokset, Luumäen jaloberyllikaivos sekä Ylämaan spektroliittilouhokset. Aikaisemmin ovat toimineet Pielaveden kordieriittilouhos, Kittilän Hanhimaan jaspiskvartsiittilouhos, Kotkan topaasipegmatiitin louhos ja Ylistaron rodoniittilouhos.

Turistikaivokset monipuolistavat hyödyntämistä

Korukiviesiintymien käyttö turistikaivoksina on lisääntymässä. Molemmat Lapin ametistikaivokset toimivat myös turistikohteina. Outokummun jo lopetetun vanhan kaivoksen pintaosia avataan säännöllisesti turistikäyttöön kromidiopsidin ja uvaroviitin keräämistä varten. Samoin Eräjärven vanha pegmatiittilouhos on nykyään turistikäytössä päivämaksua vastaan. Lisäksi maailman suurin spektroliittilouhos Ylämaalla on avattu turistien käyttöön tähän perustetun Ylämaa Mystique-yrityksen avulla.

: Outokummun vanhan kaivoksen kromidiopsidia. Paikalla toimii nykyään turistikaivos, josta kävijät voivat itse etsiä kromidiopsidia ja uvaroviittia. Kuva: Niko Auvinen, GTK.

: Luumäen pegmatiittikaivoksesta louhitaan jalokiviluokan beryllikiteitä. Kuva: Niko Auvinen, GTK.

Korukivet ja kestävä kehitys

Suuri osa korukivien hyödyntämisestä tapahtuu Suomessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Tunnusmerkillistä on vanhojen ja uusien kaivosten ja louhosten uusiokäyttö korukivien keräämiseen, kun varsinainen louhintatyö on jo lopetettu. Esimerkkejä ovat Outokummun kaivosten karsikivien korukivet (kuten kromidiopsidi, kromitremoliitti ja uvaroviitti) sekä Kaatialan, Haapaluoman ja Viitaniemen pegmatiittilouhosten korukivet (kuten savukvartsi, kirjomaasälpä ja ruusukvartsi).

: Kvartsimuunnokset ovat Suomessa yleisiä korukiviä. Eniten tavataan savukvartsia, sinikvartsia, maitokvartsia ja ruusukvartsia. Muhoksen Hyrkkään ruusukvartsiin tulee hiottaessa näkyviin tähti-ilmiö. Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK.

: Orimattilan hohtokordieriittia on uusia Suomesta löytyneitä korumateriaaleja. Kivi on valittu Orimattilan kaupunkikiveksi. Läpimitta 17 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK.

: Lapin kullanhuuhdonta-alueilta on tunnistettu viime vuosina muutamia jalokiviluokan punaisia korundeja eli rubiineja. Kuvan kide Sotajoelta, pituus 12 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK.