Teollisuusmineraalikaivokset

Louhintamäärien kehitys
Teollisuusmineraalien tuotanto

Kalkkilouhos Karjaalla. Kuva J. Väätäinen, GTK.

Lohja Oy:n Mustion kalkkilouhos. Kiven lastausta kuorma-autoon. Kuva: Jari Väätäinen, GTK.

Teollisuusmineraaleihin kuuluvat laajasti ottaen kaikki sellaiset mineraalit ja kivilajit, joilla on teollista käyttöä, lukuun ottamatta metallisia malmeja, mineraalisia polttoaineita ja jalokiviä. Teollisuusmineraalien käyttö perustuu niiden kemiallisiin ja fysikaalisiin ominaisuuksiin. Suomessa yleisimmin tuotettuja teollisuusmineraaleja ovat kalsiitti ja dolomiitti (karbonaatit), apatiitti, talkki, kvartsi, maasälvät, wollastoniitti ja biotiitti. Myös teollisuuskivet voidaan lukea teollisuusmineraaleihin kuuluviksi. Teollisuuskiviksi luokitellaan sellaiset kivet, jotka sellaisenaan ilman erityistä rikastamista kelpaavat teolliseen käyttöön, esimerkiksi vuorivillan raaka-aineeksi. Rajankäynti metallimalmimineraalien ja teollisuusmineraalien välillä ei ole aina yksiselitteinen. Esimerkiksi harvinaiset maametallit luetaan yleensä teollisuusmineraaleihin kuuluviksi ja metallimalmimineraalit kromiitti ja ilmeniitti ovat eräissä käyttötarkoituksissaan myös teollisuusmineraaleja.

Teollisuusmineraaleilla on laaja kirjo erilaisia käyttötarkoituksia ja käyttökohteita. Niitä käytetään mm. erilaisten paperilaatujen täyte- ja pinnoitusaineina, ja tavallisten paperilaatujen painosta 10–30 % koostuu mineraaleista (talkki, kaoliini, karbonaatit, kipsi, titaanioksidi). Teollisuusmineraaleja käytetään myös muovien valmistuksessa, väriaineina maaleissa, kosmeettisissa tuotteissa, lämpöeristeissä (mineraalivilla) sekä lasin ja posliinin valmistuksessa.

Suomessa tuotetaan teollisuusmineraaleista eniten kalsiittia ja dolomiittia. Karbonaattikiviä on tuotettu hyötykäyttöön vuosittain noin 3–6 miljoonaa tonnia (Mt) 1970-luvun alusta lähtien. Apatiitti on ollut toiseksi tuotetuin ja talkki kolmanneksi tuotetuin teollisuusmineraali 1980-luvun alusta lähtien. Viime vuosina apatiittia on tuotettu noin 900 000 t eli noin kaksinkertainen määrä talkkiin verrattuna. Tällä vuosikymmenellä apatiitin tuotannon trendi on kasvava, mutta talkin tuotannon trendi on laskeva. Siilinjärven apatiittikaivos on Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Sen merkitystä korostaa se, että vuonna 2013 fosfaatti lisättiin EU:n määrittelemien kriittisten raaka-aineiden joukkoon ja maailmassa fosforilannoitteiden käytön odotetaan kasvavan ihmisten väkiluvun ja elintason nousun myötä. Suomi on myös Euroopan suurin talkintuottaja ja suurimpia wollastoniitin tuottajia. EU luokittelee talkin ei-kriittiseksi mutta taloudellisesti merkittäväksi raaka-aineeksi.

Louhintamäärien kehitys

Teollisuusmineraalimalmeja louhittiin 1970-luvulla vuosittain noin 5 Mt. Siilinjärven apatiittikaivos aloitti toimintansa vuonna 1980, ja sen jälkeinen teollisuusmineraalimalmien louhinnan kasvu johtuukin enimmäkseen malminlouhinnan kasvusta Siilinjärven kaivoksessa. Siilinjärven vuotuinen malminlouhinnan määrä on pysynyt 5 Mt rajan yläpuolella vuodesta 1983, ja kuluvalla vuosikymmenellä kaivoksesta on louhittu malmeja vuosittain yli 10 Mt kaikkina muina vuosina paitsi 2012. Apatiittikaivos onkin ollut malmin louhintamäärältään Suomen suurin kaivos lähes koko toiminta-aikansa ja on sitä tälläkin hetkellä. Se on myös Suomen suurin avolouhos.

Teollisuusmineraalien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta Suomessa 1970-luvulta lähtien.

Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta vuodesta 1970. Lähde: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 TEM, 2011–2015 Tukes. LATAA AINEISTO.

Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta Suomessa 2000-luvulla.

Teollisuusmineraalimalmien ja niihin liittyvien sivukivien louhinta Suomessa 2000-luvulla.

2000-luvulla teollisuusmineraalimalmeja on louhittu Suomessa vuosittain 14–16 Mt, lukuunottamatta maailmantalouden taantumaan liittyvää tilapäistä notkahdusta vuonna 2009. Vuonna 2015 teollisuusmineraalimalmeja louhittiin 16,0 Mt. Siilinjärven apatiittikaivos yksinään kattoi tästä määrästä 71 % ja muista kaivoksista louhitut karbonaattikivet kattoivat 20 %, talkkimalmi 6 %, vuolukivet 2 % ja teollisuuskivet 1 %. Teollisuusmineraalimalmeihin liittyvän sivukiven vuotuinen louhintamäärä on kolminkertaistunut vuodesta 2009. Tämä on johtunut lähinnä sivukiven louhintamäärän kasvusta Siilinjärven apatiittilouhoksessa. Vuonna 2015 sivukiven louhintamäärä Siilinjärvellä kääntyi laskuun ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002.

 

 

Teollisuusmineraalien tuotanto

Karbonaattimineraalit kalsiitti ja dolomiitti ovat monikäyttöisyytensä vuoksi tärkeimpiä teollisuusmineraaleja. Kalsiittia käytetään rakennusteollisuudessa, lasin valmistamisessa, maa- ja metsätaloudessa, eläinten rehuna, paperissa, kemikaaleissa, maaleissa ja pinnotteissa, muovissa ja kumissa, metalliteollisuudessa ja ympäristösovelluksissa. Vuonna 2015 karbonaattikiviä tuotettiin Suomessa noin 3,1 Mt. Nordkalk Oyj Abp:llä oli toiminnassa 9 kaivosta, joiden osuus karbonaattikivien tuotannosta oli 90 %. Sekä Limberg-Skräbbölen kaivoksesta Paraisilla että Ihalaisen kaivoksesta Lappeenrannassa tuotettiin yli miljoona tonnia karbonaattikiviä. Nämä ovatkin malmin vuotuiselta louhintamäärältään selvästi Suomen suurimmat teollisuusmineraalikaivokset Siilinjärven jälkeen. Ihalaisen kaivoksesta tuotetaan sivutuotteena wollastoniittia. Lue aiheesta lisää Nordkalkin verkkosivuilta ja katso TÄSTÄ esittelyvideot Paraisilta, Lappeenrannasta, Louhelta, Lohjan Tytyristä.

Vuonna 2015 Siilinjärven kaivos tuotti apatiittirikastetta ennätykselliset 957 000 t. Paikallinen lannoiteteollisuus valmistaa apatiitistä fosforihappoa ja edelleen fosforilannoitteita. Kaivos tuotti sivutuotteena 38 000 t biotiittia (flogopiitti) sekä karbonaattituotteita maanparannusjauheiksi. Lue aiheesta lisää Yara Suomen verkkosivuilta.

Talkki on tärkeä raaka-aine mm. sellu- ja paperi-, maali-, muovi- ja kumi-, elintarvike-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa. Suomi on Euroopan suurin talkintuottaja. Vuonna 2015 talkkimalmia louhittiin yhteensä 945 000 t neljästä Mondo Minerals B.V:n kaivoksesta Sotkamossa ja Polvijärvellä. Malmista tuotettiin yhteensä 332 000 t talkkirikastetta ja 22 000 t magnesiittihiekkaa. Huippuvuotena 2006 talkkia tuotettiin Suomessa 547 000 t. Lue aiheesta lisää Mondo Mineralsin verkkosivuilta.

Vuonna 2015 teollisuuskiviä tuotettiin viidestä Paroc Oy Ab:n kaivoksesta 131 000 tonnia. Tuotantomäärä kasvoi edellisvuodesta 5 %. Louhintamäärältään suurin oli Lapinlahden Joutsenenlammen anortosiittiesiintymä, josta tuotettiin 45 000 t raaka-aineita vuorivilla- ja lasiteollisuuden tarpeisiin.

Kvartsirikastetta ja palakvartsia tuotettiin vuonna 2015 yhteensä 104 000 t. Maasälpärikastetta tuotettiin 38 000 t, ja se on peräisin Kemiönsaarella sijaitsevista louhoksista sekä Joutsenenlammen anortosiitti-esiintymästä.

Teollisuusmineraalirikasteiden ja teollisuuskivien (vuorivillan raaka-aineet) tuotanto Suomessa vuodesta 1970 lähtien. Lähde: 1969–1996 Puustinen (2003), 1997–2010 TEM, 2011–2015 Tukes. LATAA AINEISTO.

Takaisin ylös